Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

 

(tämä ensimmäinen sivu aukeaa hitaasti, odota hetki)

Dallapé-orkesterin suositut sävelet jo n.90 vuoden ajalta

 

Tämän voit sulkea kun kuuntelet muita levyjä

Get the Flash Player to see this player.

 

 

Säkkijärven polkka Viljo Vesterinen ja Dallapé-orkesteri v.1939

 

 

                              Dallapé-orkesterin tunnetuimpia laulusolisteja olivat mm:

                               

                                                                    A. Aimo, Georg Malmstén, Matti Jurva, Olavi Virta ja Tauno Palo. 

                                                                      Veli Lehto ainoastaa levytti.

                                                                

Dallape orkesterin perustaja ja johtaja Martti Jäppilä (kuvassa) oli Helsingin Punakaartissa osallistunut kansalaissotaan v. 1918 kun valkoiset aloittivat sodan. Saksalaisten ja valkoisten voitettua sodan, joutui Martti
punavankileirille. Ne olivat kuolemanleirejä. mm. kirjailija Maiju Lassila
ammuttiin kuoliaaksi Helsingin edustalla jo vankikuljetuksessa laivalla.
Martti selvisi hengissä. Vapauduttuaan hän jatkoi toimintaa
työläisnuorisoliikkeessä mm. esiintymällä suositussa helsinkiläisessä
Rajamäen pojat kisälliryhmässä. Siitä kehitettiin v. 1925 Dallapé-orkesteri. Tässä kuulemme heidän esittämänä työväenlaulun Rajamäen farssi, jonka metallisorvaaja Ville Alanko lauloi levylle vuonna 1930, hän oli myös Dallapén ensimmäinen laulusolisti, oikeistolainen Etsivä keskuspoliisi (ohrana) vainosi Villeä hänen vasemmistolaisuuden vuoksi.
 

Rajamäen farssi, esittää Ville Alanko ja Dallapé-orkesteri

 
Vuoden 1918 kansalaissodan jälkeen pystyttivät valkoiset eli lahtarit eri puolille Suomea punavankileirejä, joita myös keskitysleireiksi voi kutsua, ottivathan natsit oppia niistä kun pystyttivät omia keskitysleirejään Eurooppaan. Suomessa oli punavankileireillä noin 74.000 punavankia, joita vartioivat valkoiset lahtarit yhdessä Saksan armeijan joukkojen kanssa, he olivat tulleet auttamaan valkoisia punaisten kukistamisessa. Näillä punavankileireillä ja kenttätuomioilla menehtyi noin 20.000 punavankia naisia, lapsia, miehiä, teloittamalla ja näännyttämällä nälkään sekä sairauksiin. Miltä mahtoi tuntua hengissä selvinneistä punavangeista kun he täällä yhteiskunnassa myöhemmin tapasivat ympärillään näitä porvarillisia lahtareita ja murhamiehiä, joita valkoisen suomen valtaapitävät eivät koskaan rangaisseet millään tavalla näistä murhatöistä. He saivat kulkea vapaana olla tärkeissä viroissa ja jatkaa mm. 30-luvulla työläisten vainoamista. (vankimäärät Wikipedia verkkotieto-sanakirjasta)

 

                                 

Syysorvokki ja Isabell, Ville Alanko ja Dallapé v.1930

 

Syysorvokin on säveltänyt ja sanoittanut Lennart Dahl ja Isabell foxtrotin Jules Sylvain.
Ville Alanko oli Dallapén perustajia, hän ehti levyttää noin 30 levyä. Kouluaikana Kallion kansakoulun musiikinopettaja lähetti lahjakkaan oppilaansa Oopperan kuoroon. Ammatikseen hän opiskeli sorvaajan ammatin Strömbergillä Helsingissä ja oli työssä siellä. Levytysmatkalla laivalla v.1931 hän vilustui ja sai kuolemaan johtaneen keuhkosairauden, hän oli vasta 24 vuoden ikäinen.

 

 

 

 

 
                      
 
Dallapé 1925-27 Jazz Dallapé nimellä, tiettävästi ensimmäinen kuva orkesterista, vas Erik Majander, Ville Alanko,Mauno Jonsson ja Martti Jäppilä.
Dallapé-orkesterin jäsenet Ville Alangon
(6.2.1907-25.5.1931) hautajaisissa.
Ville oli mukana Dallapén levytysmatkalla Berliiniin. Menomatkalla hän vilustui laivan kannella ja sai ankaran keuhkokuumeen. Tuon ajan lääketiede ei voinut häntä pelastaa ja noin kuukaudessa terve nuori mies menehtyi.

 

Dallapén historiaa tutkinut Toivo Tamminen kirjoittaa Martti "Masa" Jäppilästä (7.10.1900 - 22.5.1967)
Helsinkiläinen Martti Jäppilä teki tärkeimmän elämäntyönsä Dallapén pitkäaikaisena johtajana. Jäppilä aloitti musiikillisen uransa lauluyhtye Rajamäen Poikain säestäjänä. Dallapén riveissä hän soitti itse harmonikkaa vuosina 1925-1933 sekä myöhemmin 1960-1967 välisenä aikana. Jo heti alkuvaiheessa orkesterin toiminnan pyörittäminen oli hänen tärkein tehtävänsä. Dallapén kasvaessa sillä oli jo 1920-luvun lopulla oma toimisto. Sieltä käsin Jäppilä apulaisineen hoiti kaikki käytännön asiat, kuten nuottien kustantamisen ja myynnin, harmonikkojen myynnin, kesäkiertueiden järjestämisen,
kirjeenvaihdon ja palkanmaksun. Tämän ohessa hän alkoi sanoittaa ja säveltää uusia iskelmiä Dallapén tarpeisiin. Hän käytti iskelmissä sekä omaa nimeä että nimimerkkiä M.Maja. 1930-luvun alusta asti hän teki kappaleita yhdessä Valto Tynnilän kanssa. Masa oli myös innokas urheilumies, joka harrasti maratonia, tennistä ja jalkapalloa. Hän sai innostuksensa siirrettyä muihinkin orkesterin jäseniin niin, että Dallapélla oli oma tennis- ja jalkapallojoukkue. 1940-luvun lopulla Dallapén toimintaa hoiti pääasiassa Helge Pahlman… 1960-luvulla orkesteri sai PSO:n suojista hyvät harjoitustilat ja levytysmahdollisuudet. Martti Jäppilä jäi musiikkiosastolta eläkkeelle ja soitti Dallapén keikoilla aina vakavaan sairastumiseensa asti… Jäppilä toimi myös useita vuosia Suomen Harmonikansoittajien liiton puheenjohtajana.

 

 
 
Dallapén jenkka
Viljo Vesterinen ja Dallapé-orkesteri v.1936. Sävellys: Viljo Vesterinen, sovitus Eero Lindroos
                                                          

 

 
 
 
                                          
M.Maja sävelsi ja sanoitti v.1934 Laitakaupungin lapsi nimisen foxtrotin, sen esittää A.Aimo ja Dallapé-orkesteri

 
 

Arpiset haavat on säveltänyt ja sanoittanut Hannes Konno. A.Aimo levytti sen v.1934, 23-vuotiaana, silloin hän levytti jo paljon Dallapé-orkesterin kanssa, edellisenä vuonna 4 levypuolta ja v.1932 ensimmäisensä, Los Angeles foxtrotin Amarillo-orkesterin kanssa.

                        

  

Rauli Badding Somerjoki sanoo haastattelussa "oli A.Aimoa, Veli Lehtoa ja Dallapétä ennen kaikkea, A.Aimo oli suosikkisolisti niistä, silloin mun sydämeni lähti”.
 
 
 
 
 
                                                                                            
                                            
Valto Tynnilä sävelsi ja Martti Jäppilä sanoitti, hänen jouduttua sairaalaan vuonna 1934, tangon Valkea sisar, sen esittää Georg Malmsten ja Dallape-orkesteri, sovitus on Eero Lindroosin.
 

                                                    
                    

 

   

 

Ilta Oulunjoella, Georg Malmsten ja Dallapé-orkesteri v.1934, foxtrotin on säveltänyt ja sanoittanut M.Maja.

Filmi Oulunjoelta on kuvattu v.1910


                                                      

 

Vuonna 1935 esittivät Georg Malmsten ja Dallapé-orkesteri kansansävelmän Kyllikki, sen sovitti Dallapén basisti Eero Lindroos (nimi myöh. Lauresalo) ja sanat teki Martti Jäppilä. Siitä tuli yksi Jorin suosituimmista kappaleista.

>

 
 
 
 
 
 

 

                                              
 

 

 
 
 
Dallapén kesäkiertueen käsiohjelma v. 1934
Dallapé vihkon takakansi v. 1933
                                                          
 
 
Dallapé-orkesteri teki 30-luvulla monia kiertueita ympäri Suomea, siitä muodostui suosituin orkesteri. Kapellimestarina toimi mm. Georg Malmsten, hän lauloi myös kiertueilla ja toisena solistina oli A.Aimo. Tässä pelleilykuvassa orkesteri on laivalla matkalla ulkomaille levytykseen. 

 

 

Matti Jurva teki yhdessä Tatu Pekkarisen kanssa Tauno Palon ja Dallapén esittämän: Tuohinen sormus jenkan vuodelta 1934
 

 

Hulivilipoika, Tauno Palo Ja Dallapé-orkesteri v. 1935. Laulun säveltäjä on Matti Jurva ja sanoitus Tatu Pekkarisen. Muutaman kerran Tauno Palo nähtiin myös esiintymässä Dallapé-orkesterin solistina eri tilaisuuksissa, kun hän teatteri- ja elokuvakiireiltään kerkesi.

                                                                                
Tauno Palo esitti yhdessä Dallapé-orkesterin kanssa nelisenkymmentä levypuolta.
v.1939 hän lauloi Masan harmonikkaorkesterin (Dallapé) kanssa jenkan: Et sinä saa
 
                                      
Tauno Palon ja Ansa Ikosen laulama elokuvasävel vuodelta 1939, Pot-pot-pot-pot, sen on säveltänyt Georg Malmsten ja sanat tehnyt R.R.Ryynänen, se esitetään Yrjö Nortan ohjaamassa elokuvassa SF-paraati, joka kuvattiin kesallä 1939, mutta sai ensi-iltansa vasta talvisodan jälkeen keväällä 1940. Silloin siitä tehtiin myös äänilevy, siinä soittaa Dallape-orkesteri. Ansa Ikonen toimi Dallapé-opistossa myös opettajana.

 

 

 

Sama laulu on levytetty v.1940 Ansa Ikosen Tauno Palon ja Dallapé-orkesterin kanssa

 

SF-paraatin elokuvaorkesteri on Rytmi Pojat. Kysyimme asiaa Tauno Kukolta ja hän sen tiesi. Tauno kertoi liittyneensä yhtä aikaa Martti Ounamon kanssa Rytmi Poikiin. Sitä johti tuossa vaiheessa Alvar Kosunen, joka liittyi Dallapéhen takaisin 1940 ja vuosien 1942-45 välillä lehti-ilmoitusten mukaan hän taas näyttää johtaneen Rytmi Poikia. Cecil Backmansson ryhtyi Rytmi Poikien kapellimestariksi siinä vaiheessa, kun Allu Kosunen siirtyi Punaisen myllyn kapellimestariksi. Palataanpa elokuvan Rytmi Poikiin. Pianossa on entinen dallapélainen Asser Fagerström. Kuvassa on myös muusikoita, jotka myöhemmin soittivat Dallapéssa. Näitä ovat Aku Wittenberg (alttosaksofoni), Boris Wittenberg (viulu), Alvi Palho (kitara) ja Kauko Järvinen (rummut). Muita muusikoita ovat Sigismund Wittenberg veljesten isä (basso), Kaarlo Valkama (tenorisaksofoni), Fredrik Kiias (viulu) Olavi Koskela (trumpetti) ja Sven Lundevall. Tästä huomaa, että Dallapén ja Rytmi Poikien välillä oli soittajien vaihtoa. Yhteistyötä heillä on varmaankin jossain määrin ollut. Cecil Backmansson suunnitteli Dallapén merkin, jossa on se iso D ja haitarinsoittaja. Hän myös piirsi Dallapélle joidenkin nuottien kansia, esimerkiksi PolkkaSaarnion vihkon kannen. Backmansson ja Jäppilä toimittivat 1930-luvulla jonkin aikaa yhdessä Rytmi-lehteä, jonka Backmansson oli aloittanut 1934. Luultavasti hänen perustamansa Rytmi Pojat orkesterin nimikin tulee tästä lehden nimestä. Alkuunhan orkesterin nimi oli vähän aikaa Radion Rytmi Pojat, koska se esiintyi säännöllisesti viikottain Yleisradiossa.
Tuon elokuvan alkuteksteissä ei kerrota orkesterin nimeä mutta Tauno Kukko tuonkin asian tiesi. Rytmi Pojat esiintyy tässä elokuvassa melko paljon. Ansa Ikosen ja Tauno Palon kilpa eräässä kohtauksessa asettaa orkesterin soittotaidoille suuret vaatimukset, mutta hyvin he siitä suoriutuivat. Allu Kosonen johtaa ammattitaitoisesti orkesteriaan.
                    
 

 

                                    

 

                                          

                                     

Ota myös sydämeni, lauloi A.Aimo ja Dallapé soitti v. 1937, sävellys on Onni Laihasen ja sanat Martti Jäppilän

 

 

                                                                                    

 

 

 

A.Aimo ja Masan Harmonikkaorkesteri (Dallapé) esittävät v.1938 levytetyn Kastehelmi ja lumikukka valssin, sen on säveltänyt M.Maja ja sanat on tehnyt Tatu Pekkarinen.

 

                                   

Vuonna 1936 levyttivät A.Aimo ja Dallapé-orkesteri Matti Jurvan säveltämän jenkan Rikkaus - Rakkaus, sanat on tehnyt Tatu Pekkarinen.

 

                                                                                      

 

 

 

 

Veli Lehto (Viljo Lehtinen) oli Dallape orkesterin levylaulajana kahdeksan vuotta ja sen jälkeen ryhtyi hoitamaan papin virkaa, rahoitettuaan levylaulajana teologian opiskelujaan. Hän oli laulajana 30-luvun suosikkeja, levytti n.130 levypuolta. Matti Jurva sävelsi ja sanoitti Sulamith nimisen slowfoxin, sovitus Eero Lindroos (Lauresalo). Se on näytelmästä Vihtori ja Klaara. Sen esittää Veli Lehto ja Dallapé v.1931

                                                                                        

 

 

 

A.Aimo ja Dallapé-orkesteri esittävät: Keinu vielä armahani, san. ja säv. M.Maja v. 1937

 

Yksi suosituimmista oli M.Majan säveltämä ja sanoittama Marusja, sen esittää Dallape ja A.Aimo v. 1937

 

 

 

Onni Laihasen sävellyksestä, Rantakoivun alla, on monia sovituksia mutta kuunnellaampa myös säveltäjän oma sovitus, joka esitetään vanhan Dallapén mainiolla soundilla. Sen esittää A.Aimo ja Masan Harmonikkaorkesteri (Dallapé) v. 1938, sanat Martti Jäppilä
 

 

Dallapé-orkesteri kesäkiertueella 1932, vas. Mauno Jokinen, A. Mustonen, Eino Katajavuori, Toivo
Alajärvi, Viljo Vesterinen, Pauli Impivaara, Eero Lindroos, Martti Jäppilä, Helge Pahlman,
Paavo Raivonen ja kuljettaja
 
Heimolan-talossa oli Dallapén toimitilat ja Dallapé-opisto vuosina 1933-37, kunnes raastuvanoikeus päätti lakkauttaa Dallapé-orkesteri ry:n toiminnan aatteellisena yhdistyksenä. Heimolan-talo sijaitsi entisellä Hallituskadulla Helsingissä. Siinä talossa kokoontui Suomen eduskunta v.1911-30 ja hyväksyi siellä Suomen itsenäisyysjulistuksen 6. joulukuuta 1917. Se kokoontui siellä kunnes Eduskuntatalo valmistui. Heimolan-talo purettiin v.1969 rahanahneiden gryndereiden toimesta. Maan hallitus ei puuttunut asiaan ja tilalle rakennettiin mitäänsanomaton kolossi ja näin aiheutettiin ennen kuulumaton rakennuskulttuurin skandaali.
 
 
 
Dallape uimarannalla 30-luvun alussa, vas. Mauno Jokinen, Viljo Vesterinen, Pauli Impivaara, Eemeli Kivekäs, Paavo Raivonen, kaksi tunnistamatonta, Helge Pahlman, Eero Lindroos ja Eino Katajavuori.
 
Matti Jurva ja Dallapé-orkesteri esittävät
Jurvan tekemän valssin Hiekkarannalla v.1934   paina----> 
 
 
                                   
                                    
Tästä linkistä voit kuunnella lisää Dallapé-orkesterin musiikkia:
                                 
                                  
Dallapé-orkesterin myöhempiä vaiheita on Dallapé sivulla 2

 

 

 

 

 

 

 

 

 
 
©2019 Dallapé - suntuubi.com